sunnuntai 19. toukokuuta 2013

memories never die

nooni,nyt sitä sit ollaan kotiuduttu ja täytyy sanoo et kivaa olla kotona taas pitkästä aikaa :3 tai no on kyl hirvee iksu mun kuumakullia (XD) mut keretään me tässä vielä näkemään n.n paitsi ei kyl sit josse meinaa mennä sen faijansa luokse mikkeliin :c no mut kyl mä kestän,sitä paitsi pitäis ns totutella "erossa" oloon sillä tolla karvanaamalla alkaa se inttikin heinäkuun alussa :D yh,musta tulee inttileski :c
no mut anyways,huomenna ois tarkotus nhä anskua :3 mennään vissiinki kamppiin "emoilee" ja jauhaa kaikkee shaibaa XD toivon vaa et ois hyvä ilma sun muuta c: vois ottaa kuviakin jos vaan ollaan jollai lailla edustavia :D
ainiin,täs kuva nyt tosta mun nenusta,täytyy sanoo et osaa olla kyl semi kipee.. :D vähänki ku hipasee ni ei suatana :D noei sentää,ei se nyt nii kipee oo mut iha törkeen hellänä toi nenä on :D teistä en tiiä mut ite oon tosi tyytyväinen :3
niin ja pakko tähän väliin sanoa et tossa oon ilman meikkiä :D yh,oon järkyttävän näkönen mut koittakaa kestää :D

kattelin tossa koneelta jtn vanhoja kuvia ja muistot tuli mieleen,niin hyvät ku huonotki.. jollai tavalla mulla on ikävä vanhoja "hyviä" aikoja mut sit taas toisaalta oon tyytyväinen tähän mitä mulla nyt on sun muuta.. esimerkkinä kesä 2011 oli mulle yks parhaimmista,johtunee varmaan siitä mun yhestä eksästä jonka kns en oo nykyään missään väleissä. olin sillo vaan niin onnellinen ja rakastunut ettei mtn rajaa.. sillo tuntu etten tarvinnu ktn muuta ku vaan sen.. tuntu siltä et mä olin kokonainen,se ihminen jollai tapaa täydens mua.. olin valmis olee sen kns vaikka loppuelämäni sun muuta.. oon monesti miettiny et minkä takia ennen mulla ei ollu oikee tullu tollasta fiilistä kenenkään muun kns. ja et mikä siinä ihmisessä oli joka pisti mun fiilikset iha nurin. ja kuten oon joskus kertonu ni flippasin iha totaallisesti siitä meidän erosta. halusin vaa aina olla sekasin ymsyms. silloha tein jossai vaihees ne pahat vekit käteen
vasta sitte ku olin "onnistunu" lähes tappaa itteni ni aloin miettiä et onko täs tälläsessä elämän tyylissä mtn järkeä? olla vaa sekasin yötä päivää ja flipanneena tehä jällee jtn tyhmää joka alkaa vaa masentaa ja aiheuttaa sitä paskaa oloo enemmän?
 mä periaattees aikuistuin noitten vekkien jälkeen,aloin miettiä kunnol mun elämää ja jollai lailla siitä mä sitte rauhotuin.. toki olin iha maassa sillonki eron jäljiltä (erottii maaliskuussa 2012 ja tein noi lokakuussa 2012)
toisaalta mä en kadu mtn mitä oon menneisyydessä tehnyt,sillä mä oon nyt oppinu virheistäni ja tajunnu sen et jossai vaiheessa se aurinkoki paistaa sinne risukasaan. ilman sitä mun eksää en ois tutustunu kehenkää uusiin ihmisiin yms.. :3 eli toisaalta oon kiitollinen kaikesta siitä paskasta jota jouduin kestään.. ja ilman tota paskaa yms en koskaan törmänny villeen.. :c tai no eihä meil nyt aluks mtn oikee ollu mut kumminki :3 voisin sanoa et oon tässä nyt vasta oikeestaan päässy siitä mun eksästä yli,en välttämättä niin kokonaan mut kumminki.. meinaan siis sitä et tuun tottakai sitä muistelee myös hyvällä sillä olihan se ensimmäinen (ainakin mulle) vakava suhde yms.. ja tottakai tuun sitä jollailailla rakastaa,en samal tavalla ku ennen mut kumminki se ihminen on ja pysyy aina mun sydämessä,iha niiku kaikki mun eksätki :3 kyl mä niistä välitän silti vaikkei yhessä enää ollakkaa. monet varmasti tajuu mitä ajan takaa :D
mulla on pitkästä aikaa sellanen,miten sen nyt sanois,toiveikas fiilis tulevaisuuden suhteen. etenki siis villen. :3 vaikka meil on ollukki pieniä kinoja ni ne vaa mun mielestä vaan vahvistaa tätä meidän sidettä c: tuntuu siltä et vihdoin se aurinko paistaa tähän mun elämään :3 et mä oon vihdoin saavuttanu jtn ja saanut itelleni jtn ainutlaatusta mä vaan toivon et se aurinko paistaa tooosi pitkään,en halua et mä ja ville erotaan :c ehkä turhaa tässä vaiheessa sitä pelätä mut ainaha on se menettämisen pelko,ainaki mulla ku oon jo menettäny jtn mulle tärkeetä. en halua tätä tyriä enkä halua villeä ikinä menettää!
 ville on mulle tällä hetkellä tärkeintä ja en yhtää tiiä mitä tekisin jos sen menettäisin,veikkaan et flippaisin jollai tavalla,ellei jopa samalla tavalla ku sillo ku erosin siitä mun eksästä.. oon vaan niin kiitollinen siitä et tutustuin noin ihanaan mieheen ja myös siitä et oon saanu omakseni jtn parasta! ;_; mä toivon et tää tulee kestään,rakastan sitä

toivottavasti en tylsistyttäny teitä iha kuoliaaksi näil mun ihme löpinöillä :c



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti